Tunnetaitokortit ovat monipuolinen työkalu, jota voidaan hyödyntää niin arjessa, kasvatustyössä kuin ryhmätoiminnassakin. Tässä muutamia vinkkejä korttien käyttöön.

• Lapsi voi valita korteista sen, joka kuvaa tämän hetken tunnetta tai päivän aikana päällimmäisenä ollutta tunnetta.
• Lapsi voi valita tunnekortin ja kertoa tilanteesta, jossa kyseinen tunne on tullut esiin (samana päivänä, eilen, joskus).
• Lasten kanssa voi pohtia: Mikä tai mitkä ovat heidän lempitunteitaan ja missä tilanteissa ne esiintyvät. Entäs inhokkitunteet? Mikä niissä on kurjaa, milloin näitä tunteita esiintyy ja mikä niihin tunteisiin auttaa.
• Tunnekartta tehtävä: Lapsiryhmän kanssa voi koota korteista yhteisen tunnekartan, joka näyttää kaikkien päällimmäisen tunnetilan. Tunnekarttaa varten samoja kortteja kannattaa olla useampia, jotta lapset voivat valita myös samoja tunteita. Levitä kortit esim lattialle ja pyydä lapsia hakemaan se kortti, joka kuvaa heidän tunnettaan juuri nyt tai päällimmäistä tunnetta sinä päivänä. Kootkaa tunnekortit jonnekin selkeästi kollaasiksi ja pohtikaa yhdessä mitä tunteita kartalla näkyy ja missä tilanteissa sellaisia tunteita voi esiintyä.
• Pantomiimi eli arvaa tunne: Nosta kortti salaa ja esitä siinä oleva tunne ilmeillä ja eleillä muille ilman sanoja.
• Tarinankerronta: Nosta pakasta kolme korttia ja keksi tarina, jossa tarinan henkilö kohtaa nämä tunteet.
• Pari- tai ryhmätehtävä: Pakassa on tunnekortteja, joita nostetaan yksi kerrallaan. Aikuinen voi valita sopivan määrän kortteja, riippuen lapsiryhmästä, tai vaihtoehtoisesti eri ryhmissä voi olla eri tunteita käsiteltävänä. Pakasta nostetaan yksi kortti kerrallaan ja pohditaan pareittain/ryhmissä tilanteita, joissa tämä tunne voi esiintyä. Voidaan tarvittaessa myös pohtia mikä auttaa tunteen käsittelyssä. Lasten tai nuorten havainnot voidaan koota yhteen kirjoittamalla tai jokainen pari/ryhmä esittelee omat havaintonsa.
  Tätä tehtävää voi käyttää myös esimerkiksi niin, että jokainen porukka tekee paperille tai kartongille itse kuvitetun esittelyn omista havainnoistaan ja nämä teokset koostetaan seinälle tunnenäyttelyksi. Esittelyyn voi piirtää, leikata ja liimata kuvia, ja tekstiä lehdistä sekä kirjoittaa. Tunteita voidaan käydä läpi sitten yhdessä.
• Kehollinen tunnistaminen: Tutkitaan tunnekorttia ja pohditaan, miltä kyseinen tunne tuntuu kehossa ja missä se tuntuu.
• Selviytymiskeinojen löytäminen: Asetellaan niin sanotut vaikeat tunteet (kuten viha, ahdistus tai suru) kortteina lasten tai nuorten näkyville, esim pöydälle tai lattialle. Pohditaan yhdessä mikä näissä tilanteissa voi auttaa. Lapsilla ja nuorilla on varmasti paljon erilaisia keinoja, mitkä heitä auttaa ja on hienoa jakaa näitä keinoja muiden kanssa.
• Empatiaharjoitus: Lapsi tai nuori valitsee tunnekortin ja miettii, missä tilanteessa joku ihminen voisi kokea näin (ulkoistetaan omat kokemukset). Mietitään miten tällaista ihmistä voisi tukea, auttaa, kannustaa tai iloita hänen puolestaan tms.

Tärkeää tunnetaitokortteja käyttäessä on ajatus, että oikeaa vastausta ei ole, vaan tärkeintä on utelias ja turvallinen omien tunnekokemusten tutkiminen ja muiden kuunteleminen.